Paluu arkeen

Kesä on mennyt lomaillen, akkuja lataillen ja kadonnutta inspiraatiota etsien. Vuosi on vaatinut veronsa ja pieni irtiotto arjesta ja käsitöiden tekemisestä oli ihan paikallaan. Otin myös etäisyyttä netin käyttämiseen, joten blogipäivityksiäkään ei ole tullut tehtyä. Nyt kun sää taas pikkuhiljaa viilenee ja pimeys ajaa kotikoloon, on aika palata normaaliin päivärytmiin. Isompia töitä en ole hetkeen malttanut tehdä, mutta pieniä ja nopeita tuotoksia on syntynyt.

Tässä virkkaamani säilytyskori, jonka olen kovettanut muotoonasettelun jälkeen Paverpol- koveteaineella (1:1). Kori on jo ahkerassa käytössä ja näitä olisi tarkoitus tehdä lisää. Lankana merseroitu puuvillalanka, malli omasta päästä.

Tämä kettuhuivi on varmasti kaikille tuttu. Oma kiinnostukseni kyseiseen malliin lähti lähinnä lapseni kautta, joka lauleskelee usein "niinkuin kettu, juuston piilotti..." -laulua. Halusin ilahduttaa pientä syksyisellä kaulahuivilla ja lahja tuntuu olevan hyvin mieluinen. Lankana Baruffa Cashwool (Nm 30/2), Schoeller Zefir (26/2) sekä Schoeller Sport Loden (28/2).

Itselleni neuloin tuubihuivin. Lankana Pirkanmaan Kotityön Aloe Vera-käsitelty Kirjo-Pirkka (väri nro 33). Malli Tekstiiliteollisuuden sivuilta.

Virkattuja pöllöjä, torkkuhuopa ja kaulahuivi

Facebookin virkkaus- ryhmässä on jo pidemmän aikaa intoiltu pöllö-teemasta. Kun näin Johkunlaiset askareet- blogin ihanat pöllöavaimenperät, päätin itsekin kokeilla kyseistä mallia (tietenkin hieman muokattuna). Osa näistä sympaattisista kaveruksista on lentänyt jo maailmalle, mutta joitakin onnistuin vaivihkaa kuvaamaan. ;)

 "Pöllöilyyn" hurahtanut.

Tässä on kevään neule- kurssilla tekemäni pitsinen torkkupeite. Olen hyvin ylpeä valmiista tuotoksesta  ja tämä tulee taatusti kulkemaan suvussamme äidiltä tyttärelle kallisarvoisimpana lahjana. Pitsineulehuopa on noin 115 x 228 cm ja lankana Schoeller Zefir 26/2, väri natur 11282 (valkoinen). Peite on neulottu Stollin M1 Plus koneella, maksimileveydellä (398 silmukkaa) ja kaksinkertaisella langalla. Neulekuvio on itse suunnittelemani.

 

"Ajatus" -pitsineulehuopa.

 Pintaa lähempää.

Kesän tullen koulun tiloja on syytä vähän siivota, viedä turhat tavarat kotiin sekä tyhjentää ja siistiä työpöytänsä. Edellisen työni jäljiltä kangaspuihin oli jäänyt sen verran lointa, että sain kudottua siitä kauniin silkkivillahuivin. Loimi on valkoista Schoellerin Sport Lodenia 28/2, tiheys 12 lankaa/cm. Kude silkkilankaa, tiheys noin 5 lankaa/cm.

Silkkivillahuivi.

 Lähikuvaa.

Virkkausta ja askartelua

Tulihan se sieltä - nimittäin kesäloma! Yritän ehtiä päivittämään blogia hieman useammin nyt kun koulutyöt eivät hetkeen paina päälle.

 

Tässä räsykuteesta virkkaamani tossut. Räsy on vanhaa pussilakanaa, josta olen leikannut noin puolentoista cm:n levyistä soiroa (kapeampaa kuin matonkuderäsy).

 

Räsytossut ovat osoittautuneet erinomasiksi parvekejalkineiksi.

 

Kukkamagneetti.

 

Näitä voi tehdä ja soveltaa oman mielensä mukaan.

 

Tässä jouluinen versio samaisesta mallista.

 

Tämän koristetyynynpäällisen olen virkannut kasvivärjätyistä langoista. Värit eivät ole mieleeni, mutta tällaiseen luonnonläheiseen kilpikonnamalliin ne soveltuvat loistavasti.

 

Helmivirkkausta.

 

Helmivirkkaus oli yhteen aikaan lempipuuhaani ja hurahdin siihen täysin.

 Ja vielä yksi sydän.

 

Näistä muodostuu 3:n minitaulun sarja. Lempiväreissäni tietenkin. :)

Kankaanpainantaa nopeilla tekniikoilla

Tässä aiemmin syksyllä tekemäni kaitaliinat, nopeilla tekniikoilla painaen. Pohjakangas paksua luonnonvalkoista canvaspuuvillaa, jonka olen maalannut ensin ruskealla painopastalla (peruspastaa + väripigmenttiä). Pohjasta tulee mukavan "epätasaisen" ja kuluneen näköinen. Kuvio on tehty puupalikalla ja valkoisella peittopastalla painaen, jäljittäen tiiliseinärakennetta. Epäsäännöllisyys ei haittaa ja vain lisää uniikkia ja rosoista ilmettä.

 

Toisessa kaitaliinassa pohja on maalattu vedensinisellä painopastalla, (100g peruspastaa, 3 tippaa mariininsinistä ja 2 tippaa keltaista väripigmenttiä) kuvio on painettu peittopastalla pyykkipoikaa apuna käyttäen. Kankaana samainen paksu puuvillacanvas, joka sopii muotopysyvyytensä ansiosta erinomaisesti kaitaliinakäyttöön. Näinkin helposti ja nopeasti syntyy näyttävää pintaa - aina ei tarvita raakelia ja/tai seulaa.

Lähikuvassa näkyvät hienosti siveltimenvedot.

Risukori ja raitakangas

Kevätaurinko lämmittää jo mukavasti ja kyllä ne lumetkin pikkuhiljaa sulavat. ;) Pääsiäinen tuli ja meni, Kinder-munia itse tekemästäni risukorista syöden. Nyt on koulukiireitä, mutta yritän ehtiä välillä päivittämään sivujakin.

Risukori pääsiäisherkkuineen.

Tässä pirteänvärinen raitakangas, joka on kudottu Tekstiiliverstaan Dornier kutomakoneella. Sidoksena pomsi. Loimena musta puuvillalanka (tex 25x2 Nm 40/2), tiheys 12,8 lankaa/cm. Kuteena Venne Colcoton (Nm 34/2) värit gold (1019) ja punainen (3001). Kudontatiheytenä 20 lankaa/cm.

 

Lähikuvaa kankaasta.

Raakakangas viimeisteltiin höyryttämällä, jonka jälkeen ompelin siitä koristetyynynpäälliset. Raitarytmi on itse suunnittelemani (epäsäännöllinen) ja väritys sopii erinomaisesti siihen tilaan, johon olin ajatellut valmiit tyynyt sijoittavani.

Valmiit tyynyt.

Perinnepeite kasvivärjätyistä villalangoista

Kevät on opiskelijalle kiireistä (ellei jopa kiireisintä) aikaa - sen jo tiesinkin. Koulutyöt painavat nyt päälle kun eräpäivät lähestyvät. Uutta ei ole ehtinyt syntyä ja aika on kortilla. Kohta kuitenkin helpottaa... ;)

Tässä artesaaniopintojen aikana kutomani perinnepeite. Sidoksena lavennettu kudekuviollinen eli suoraruutuinen raanu. Loimi merseroitua puuvillaa. Kuviokuteena villalankaa ja pohjakuteena (loimessakin käytettyä) puuvillalankaa.

 

Perinnepeiton kutomiseen käytin jo aikaisemmin syksyllä kasvivärjäämiäni villalankoja. Värjäsin lankoja muun muassa kahvilla, sipulinkuorilla ja punaisella teellä sekä kuusenkävyillä. Kasvivärjättyjen lankojen sävymaailma ei ole mielestäni kaunein mahdollinen, mutta peitteestä tuli silti yllättävän kaunis.

 Peite kokonaisuudessaan.

Askartelua

Olipa piristävää huomata, että muutama ihminen, (joiden kätten töitä suuresti arvostan) olivat löytäneet blogisivustoni ja jättäneet kommentin. Teen tätä suurelta osin itseäni ja tekemisieni dokumentointia varten, mutta palaute (varsinkin positiivinen) ilahduttaa aina. En aio kertoa elämästäni ja siihen liittyvistä tapahtumista tässä blogissa, sillä räiskyvä ja vahva persoonallisuuteni saa mielestäni muutenkin välillä ihan liikaa huomiota. Haluan keskittyä olennaiseen ja minulle tärkeimpään asiaan - käsillä tekemiseen ja itsensä toteuttamiseen. Kiitos silti lukijoille ja seuraajille!

 

Tässä oma versioni viinipullonkorkkiaskartelusta. Tämä on jo "vanha juttu", mutta aina niin tyylikäs ja käytännöllinen. Toinen, neliönmallinen, komeilee äitini keittiössä. Pannunalunen on Eri-keeperillä koottu ja juuttinarulla koristeltu. Huom! Korkit eivät ole omiani, itse en edes juo punaviiniä. :)

Jokainen on varmasti tuunannut näitä Ikean peilejä kyllästymiseen asti - joten pitihän minunkin. Olen tulostanut kuvat lemmikeistäni ja siirtänyt ne decoupage- tekniikalla kehysten pintaan. Näissä kehyksissä komeilee karvainen soturiprinsessani Aloona...

 ... ja tässä siskoksista "hitaampi" ja unisempi, Evita.

Kehysryijyjä tuli tehtyä ollessani artesaaniopintojen ensimmäisen vuoden työharjoittelussa käsityökeskuksessa. Originaali versio on kuluneen vaalea, itse miellyin tähän vaaleanpuna-valko-ruskea- väritykseen. Mielikuvitusta käyttämällä jokainen saa omanlaisensa ja -näköisensä kaiverrusmallin ja värin.

Pohja on mdf- levyä. Siihen kaiverretaan haluttu kuvio, jonka jälkeen kehykset maalataan. Jos haluaa jäljitellä kulunutta pintaa, maalikerros saa olla ohuempi. Kuivunutta maalipintaa voi myös hangata hiekkapaperilla. Paperinaruryijy punotaan ryijypohjaan, joka asetetaan lopuksi kehyksen keskelle. Työn taakse niitataan taustalevy ja kiinnitetään ripustuslenkit.

Virkattuja pikkuliinoja

Näitä osaa varmaan jokainen perussilmukat hallitseva käsityöläinen virkata - minäkin. Liinoja on helppo ja mukava tehdä, mutta ohjetta täytyy seurata tarkkaan virheiden välttämiseksi. En ole tärkännyt enkä pingottanut valmiita töitä.

Tämä on virkattu Novitan Tennessee- langasta (100% merseroitua puuvillaa). Malli tsekkiläisestä Robótki Reczne- virkkauslehdestä.

 Lähikuvaa.

 Liina on virkattu aniliininpunaisesta kalalangasta (100% puuvillaa).

 Pintaa lähempää.

Tässä liinassa olen käyttänyt Tekstiiliteollisuuden Bockens rohdinlankaa (100% pellavaa). Lanka ei ole varsinaisesti tarkoitettu virkkaukseen, mutta sitä oli jäänyt sopiva määrä yli jostakin kudontatyöstä ja päätin hyödyntää sen. Pellava materiaalina tekee liinasta mukavan jämäkän eikä tuotosta ole edes tarpeen tärkätä.

Kaunista ja herkkää.

Kaulahuiveja

Tykkään tehdä kaulahuiveja, mutta arkielämässä en kuitenkaan käytä niitä. Minulle huivi kuuluu vain välttämättömänä asusteena talvikauteen tai lämmikkeeksi kaula- ja hartiaseudulle kipeänä ollessa. Ja silloin suosin kuohkeita, laadukkaita, pehmeitä ja erittäin lämpimiä huiveja. Nämä kaksi kaulahuivia ovat ehdottomia suosikkejani.

Tämän huivin olen neulonut valkoisesta (7 veljestä) langasta, 6mm puikoilla ja (kuuma)värjännyt sen valmiina Remazol Türkisblau G- reaktiivivärillä. Malli on peräisin Pitsilised koekirjad nimisestä kirjasta, joka löytyi äitini kirjahyllystä. (Lehismets, Leili 1978. Pitsilised koekirjad. Valgus, Tallinn.) Mallin numero 130, sivuilta 79 ja 140. Tämän huivin kaivan kaapista vuosi vuoden jälkeen aina uudelleen.

 Tässä näkyy pintaa lähempää kuvattuna.

Toinen suosikkini on neulottu Kotikullan Pehmoinen- langasta (100% akryyliä). Materiaalivalinta ei ole paras mahdollinen, mutta tein tämän kokeilumielessä vain nähdäkseni miltä kyseinen neulemalli näyttää ja käytin tekemiseen ensimmäisen käteen osuvan lankakerän. Nyt olenkin tykästynyt huiviin kovasti. Malli on peräisin norjan färsaarilta ja ohjeen löysin Taito- lehden (1/2012) sivulta 46. Innostuin kirjoituksesta niin, että halusin ehdottomasti testata ohjetta - pidän helpoista, mutta näyttävistä malleista.

 Lähikuva huivista.

Pintaa venytettynä.

Paperiaskartelua ja lasitöitä

 

Tässä työn alla paperinarusta virkattu hohde- pöytäkoriste, johon upotetaan valot ja pujotetaan "terälehtiä". Johdot piilotetaan lopuksi taustakankaan alle, jotta työstä tulee siisti. Väriyhdistelmä on yksi ikisuosikeistani.

Olen tehnyt pari kappaletta origamikukkapalloja. Yhteen kukkaan tarvitaan viisi terälehteä. ja yhteen palloon menee kaksitoista kukkaa. Näyttävä ja erittäin kaunis koriste-esine.

Vaalenpunainen kukkapallo on suurempi ja siihen on upotettu valosarja, jossa on 40 led-lamppua. Upea näky pimeinä talvi-iltoina. Olen myös käyttänyt tätä yövalona lapseni huoneessa.

Kuvissa näkyy keramiikkauunissa litistettyjä lasisia viinipulloja, joihin on jälkeenpäin liimattu koristeita. Vain mielikuvitus on rajana, joten mahdollisuuksia riittää. Nämä olen tehnyt aikoinani artesaaniopintojen toisen vuoden työssäoppimisjaksolla, itselläni kun ei ole sulatukseen vaadittavaa uunia.

Möbius-huivi

Pidän erityisesti merinovillalangoista niiden silkinpehmeän tunnun vuoksi. Kaulahuivissa tämä on ehdottomasti paras ja minulle mieluisin langanlaatu. Tämän möbius-huivin olen neulonut Lanett superwash merinolangasta yhdistämällä tummanharmaata (1088) ja pinkkiä (4517). Möbius on mielenkiintoinen kaulahuivi, sillä sitä ei neulota tasona. Huivi on neulottu yhtenä kappaleena, pyöröpuikoilla (5,5 ja 120cm) ja sen aloituskohta on keskellä. Hankala selittää, katsokaa video.

 

Tämä on siis perinteinen tuubihuivi, jonka voi kietoa kaulaan, harteille tai hupuksi. Huivi on neulottu ainaoikein-neuleena, 7 kerrosta oikein, käännös ja taas 7 kerrosta oikein jne.

Tässä vielä pintaa lähempää kuvattuna. Ihanan pehmeä ja lämmin huivi, jota on erinomaisen mukava tehdä.

Mattojuttu

Löysin arkistojen kätköstä vielä muutaman kuvan matoista, jotka olen tehnyt ammattikouluaikana (opiskellessani artesaaniksi).

Tämä matto on tehty paineilmakangaspuilla. Matto on noin 220cm leveä ja 260cm pitkä, loimena pellavanvärinen kalalanka. Kuteena ruskeaa trikookudetta ja valkoista paperinarua. Kuvassa poseeraa toinen kissani, Evita. Matto koristaa nykyään veljeni lattiaa.

Toinen matto on perinteinen räsymatto, jossa on kuteena trikoota ja räsyä, loimi valkoista kalalankaa. Sidoksena perinteinen palttina ja kudottu kolmella sukkulalla. Maton mitat ovat 120 x 230 cm. Tämä komeilee meidän eteisaulassa ja on parhaimpia mattoja mitä minulla on ollut. Ei pölyä, on helppo puhdistaa, ei sähköisty eikä lika näy.